Näiden tuulimyllyjen rakenne on yksinkertainen, ja se tuleekin pitää yksinkertaisena, mikäli haluaa laitteiden toimivan. Valitettavan usein harrastajat tekevät sen virheen, että aletaan rakentaa liian monimutkaista ja kallista laitetta, joka ei ole enää yhden miehen toteutettavissa ja ylläpidettävissä. Ukkonen, jatkuva pyöriminen sekä sade ja tuuli asettavat ajan saattoon melkoisia vaatimuksia mekaniikalle ja elektroniikalle. Automaattisesti säätyvät lapakulmat ovat erittäin vaikeat toteuttaa tässä mittakaavassa ja suositukseni harrastaja-rakentajille on pyrkiä pitäytymään helpommissa ratkaisussa.
Nämä tuulimyllyt eivät sisällä erityisiä vaikeasti löydettäviä tai kalliilla ostettavia osia. Kaikki muut osat ja materiaalit paitsi siipien alumiinipelti, hihnat, maali ja sementti ovat kierrätystavaraa ja löydettävissä helposti romuna. Siivet on valmistettu mankeloimalla alumiinista. Menetelmä on yksinkertainen, eikä alumiinia tarvitse hitsata. Koveraksi mankeloitu alumiini on suhteellisen tehokas, joskaan ei optimaalinen siipiprofiili.
Monet keskeiset osat, jopa laakerit, suuret pultit ja elektroniset muuntajat, ovat jo kertaalleen romutettua tavaraa. Varsinainen rakenne on kuitenkin toteutettu suunnitelman, ei löydettyjen osien mukaan. Puinen pylväs soveltuu aivan yhtä hyvin tuulimyllyn pystyttämiseen kuin teräksinen ristikkorakennekin (oheinen torni on 25 m korkea). Elektroniset muuntajat ovat peräisin tietokoneista. Jokaisessa kotitietokoneessa on teholähde, joka tuottaa 12 V (11,7V) tasavirtaa jopa 12 A kuormalle. Näitä löytyy hyvin halvalla vanhoista romutetuista tietokoneista ja ne soveltuvat erittäin hyvin tuottamaan virtaa esim. valoille.
Vaihtovirtageneraattori on aina tasavirtageneraattoria parempi ratkaisu niin hyötysuhteen kuin toimintavarmuudenkin suhteen. Vaihtovirtaa on myös helpompi käsitellä ja sen voi tarvittaessa tasasuunnata. Hiilettömät vaihtovirtageneraattorit kestävät jatkuvassakin käytössä useita vuosia ilman huoltoa, sillä niissä ei ole muita kuluvia osia kuin laakerit.
Mikäli olet kiinnostunut enemmän minun tuulivoimakokemuksistani, ota yhteyttä!
Vuonna 1984 valmistunut auringonkerääjä. Koveran peilin pinta-ala on 12 m2 ja se koostuu yli tuhannesta pienestä peilistä. Peili kerää auringon säteilyn yhteen pisteeseen, mistä se johdetaan taloon nestekierron avulla. Kerääjä tuottaa noin 6 kW:n tehon ulkoilman lämpötilasta riippumatta. Peilin heikkous on, että auringon tulee paistaa kirkkaalta taivaalta, toisaalta se toimii hyvin kylmissäkin olosuhteissa. Jotta kerääjä toimisi, sen täytyy seurata auringon liikettä. Tämä on toteutettu valokenno-ohjauksella.
